Yleisissä kulkuneuvoissa liikkuminen on kätevää ja helppoa, joskin välillä aikaavievää. Joissain tapauksissa taas niillä pääsee nopeammin. Yleensä niissä matkustaminen on ihan miellyttävää, tosin en ole koskaan edes joutunut käyttämään vakiostaan niitä linjoja, joissa eniten joutuu kokemaan ikäviä yllätyksiä, kuten istumaan kusiselle penkille.
Muutama asia minua ärsyttää ylitse muiden: roskien lattialle heittely ja se, ettei ymmärretä käyttäytyä ruuhkan mukaisesti. Esimerkkinä näkee todella paljon ihmisiä, jotka tulevat sisään iso reppu selässä. He seisovat väkijoukossa ja pyörivät sen ison repun kanssa aiheuttaen vieressä istuvan naamaan jatkuvia muksimisia tai vieressä seisovan matkustajan tuuppimista. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa yläasteelle ja lukioon matkustettiin bussilla parikymmentä kilometriä suuntaansa. Kun tultiin bussiin, reppu otettiin aina selästä ja laitettiin jalkoihin. Onhan se joo helppoa olla ottamatta sitä selästä etenkin jos aikoo seisoa, mutta onhan tuossa selästä pois ottamisella pelkästään jo sekin pointti, että taskuvarkaille tarjoillaan tilaisuus suoraan tarjottimella. Mikäs sen helmpompaa kuin kamalassa tungoksessa reppu nenän edessä.
Toinen ruuhkajuttu on se, että esim. ratikoissa on niitä alas käännettäviä penkkejä. Ainakin Keski-Euroopassa on sellainen sääntö, että kun on ruuhkaa, niillä penkeillä ei istuta, ellet ole vanhus, raskaana tai matkusta lapsen kanssa (myös sellaisen, joka ei ole rattaissa). Siellä hätistetään saman tien seisomaan, jos alkaa tulla ruuhkaa tai sisään tulee joku suht isonkin lapsen kanssa. Kerran istuin Pariisin metrossa ihan ajatuksissani kun eräs matkustaja käski minua antamaan paikkani eräälle isälle ja tyttärelle. Että hävetti. No ensinnäkään en nähnyt heidän tulevan, mutta tietty olin myös vähän nolona siitä, että matkustin vaan suomalaisilla, ajattelemattomilla tavoilla. Siitä lähtien olen toiminut joka paikassa noilla säännöillä.
Yksi ärsytyksen aihe on se, että kuskien maine on yleisesti huono. Olen samaa mieltä siitä, että tosi töykeitäkin kuskeja on (vaikka miten aurinkoisesti heille hymyilisi), mutta niillä linjoilla mitä itse olen käyttänyt kuutisen vuotta on yleisesti ystävällisiä kuskeja. Tai sitten vaatimustasoni on matalampi, mutta kyllä minä aina heiltä tervehdyksen ja jopa hymyn saan. Enemmän näen tökeröä käytöstä asiakkaiden puolella.
Yhtä asiaa olen seurannut ihaillen: smurffien (eli lipuntarkastajien) hyväntuulisuutta. He ovat todella kohteliaita ja iloisia, vaikka joutuvat taatusti päivittäin ikäviin tilanteisiin. Ei, se hyväntuulisuus ei johdu voitonriemusta sakotettavaa kohtaan, vaan he ovat iloisia ihan oikeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti