torstai 31. toukokuuta 2012

hei-hei päivävaipat!

Lapsi halusi välttämättä pitää
saappaita jalassa helteellä.
Nyt voi oikeastaan sanoa, että lapsi on päiväkuiva. Hän ei käytä enää vaippaa lukuunottamatta todella harvinaisia poikkeuksia (vaikka pitkä automatka mökille) ja toki vielä yöllä. Päikkärit menevät sujuvasti vaipatta.

Nykyään on ihan helppo lähteä mihin tahansa kun vaan huolehtii vessakäynneistä tarpeeksi usein. Ja ei kannata tehdä sitä virhettä, että sanoo lapselle "mennäänkö vessaan", koska silloin vastaus on melko suurella todennäköisyydellä EI. Pitää vaan sanoa tanakasti että nyt käydään vessassa ja sitten mennään tuonne.

Katsotaan, miten tilanne etenee kun tarharyhmän vanhimmat lapset siirtyvät lähiaikoina isojen puolelle, jolloin Mannasta tulee oman ryhmänsä vanhimpia. Kun ryhmään tulee lisää ihan pieniä, on tavallista että isommilla tapahtuu taantumista.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

printtipaitapäivä

Jutut ovat olleet jotenkin jumissa viime aikoina, siksi tämä hiljaiselo. Arki on ollut kiireistä ja vapaita hetkiä ei ole tehnyt mieli viettää kirjoitusten ääressä.

Näillä pitäis sitten saada jotain aikaiseksi.. 
Meillä on töissä silloin tällöin asuteemapäivä. Nyt siinä on ollut aika pitkään taukoa, mutta juuri ennen kuin jäin äityslomalle, meillä oli melkein joka viikko joku väriteema. Mitä enemmän kyseistä väriä oli, sen parempi. Ensi viikoksi on sovittu printtipaitapäivä. Tai saa olla muutakin printtiä kuin paita, mutta kunhan on printtiteema. Ajattelin kokeilla tehdä itse jotakin humoristista ja niinpä kysyin teknisiä neuvoja ystävältäni, joka on painanut kankaisiin hienoja juttuja. Tänään marssin Temperaan tarvikeostoksille ja viikonloppuna varmaan kokeilen. Saa nähdä mitä tulee. Jos saan aikaiseksi jotain suht onnistunutta, laitan siitä myöhemmin kuvia.

tiistai 15. toukokuuta 2012

äitienpäivä

Tämä oli jo kolmas äitienpäiväni. Muistan elävästi viime vuoden merkkipäivän ja erityisesti sen kun mies ja lapsi tulivat aamulla herättämään. Muistan ikuisesti sen, miten suloiselta lapsi näytti kädessään banaani (jonka lopulta söi itse).

Tänäkin vuonna vietimme juhlaa vanhempieni luona. Menimme ensin perjantaina siskolleni yöksi, jolloin pääsimme miehen kanssa yhdessä elokuviin ja syömään. Lauantaina vietimme vielä päivää siskon luona (lapsi rakastaa serkkujensa kanssa leikkimistä) ja iltapäivällä siirryimme vanhempieni luokse lapsuuden kotiini.

Äitienpäivän aamuna minut tuli herättämään iloinen lapsi ja mies aamiaisen ja ulkoa poimittujen kukkien kanssa. Tämän kertaiset leipäni koostuivat aika mielenkiintoisesta kombosta tonnikalaa ja ilmakuivattua kinkkua – mutta hyvää oli! (Toisen tekemät leivät ovat aina hyviä.) Lisäksi sain ison lasin lempijuomaani maitoa. Sain lahjaksi "lapsen" tarhassa askartelemat korvikset ja kaulakorun, joista lapsi oli liikuttavan hössissään. Olimme sitten vielä perinteisesti koko perhe vähän aikaa sängyssä makoilemassa.

Sitten minulla tuli kiire onnittelemaan omaa äitiäni, joka kylläkin oli ehtinyt jo nousta aamuteelle. Illalla oikein mietin, miten minun pitäisi menetellä kun olen itsekin äiti ja oikeutettu nukkumaan pitempään, mutta samalla haluaisin nousta onnittelemaan omaa äitiäni. Lauloimme lapsen kanssa hänelle (tai lapsi lähinnä hymyili ihmeissään, että mitäs tässä nyt taas lauletaan). Oli kivaa olla heti omankin äidin lähettyvillä.

Myöhemmin joukkoon liittyi siskoni perhe. Nautin siitä että saa istua isolla porukalla pöydän ääressä ja syödä äidin takuuhyvää ruokaa. Naurua riitti. Isäni oli tehnyt hyvää muussia: "sen takaan, että muussia riittää!" hän julisti heti alussa ja sehän loppui melkein kesken. Pientä hattuilua oli ilmassa, mutta kukaan ei tainnut jäädä nälkäiseksi.

Päivää varjosti vaan oma oloni: edellisenä iltana kurkku kipeytyi ja päivän mittaan oloni tuli tosi kehnoksi. Välillä nukahdin sohvallekin ja sillä aikaa lapset kävävät ulkona leikkimässäkin ja mummi (äiti) hoitamassa kukkapenkkiään. Inhottavaa oli tulla taas kipeäksi, koska olin vasta toissa viikolla melkein koko viikon sängyn pohjalla saman taudin kourissa. Kotiin päästyämme lapsikin oli niin väsynyt hauskan viikonlopun jälkeen, että järjesti pikku murjotukset eteisen lattialla jonkun pikku yksityiskohdan vuoksi, joka ei mennyt hänen mielensä mukaan. 

Samana iltana minulla olikin kunnolla kuumetta ja eilisen parantelin sisätiloissa. Onneksi maanantait ovat vapaat, jolloin ei tarvinnut ottaa töistä saikkua. Tänään kurkku on vielä tosi kipeä, mutta muuten olo on ihan hyvä jo.