tiistai 25. helmikuuta 2014

kirje tyttärelle


Rakas tyttöni, tänään sinä täytät 4 vuotta. Odotit kovasti synttäreitäsi, öitä laskettiin. Hiivit viime yönä minun ja isin väliin ja heräsit aamulla onnittelulauluumme. Ensin kiukkusit, mutta sitten muistit että nyt onkin ne hartaasti odotetut synttärit ja pientä hymyä alkoi karkailla. Sinua ujostutti avata pakettia. Sait meiltä eläinsarjasi jatkoksi kukkaishevosen, jolla keijukainen ratsastaa. Olit ihaillut sitä kaupassa monta kertaa. "Olen toivonut tällaista" sanoit ja halasit. Halasit vielä uudestaan aamupesulla.

Sinusta on tullut niin nelivuotias. Osaat olla suustasi aika nokkela ja meitä huvittaa, miten hauskasti päättelet asioita. Aurinkoisuutesi on ennallaan ja samalla olet oikea tulisielu: myrsky nousee hetkessä, mutta sekunnin päästä paistaa taas aurinko. Sinun kanssa saa olla aika tarkkana, olet melko taitava vaatimaan asioita. Tiukkana mimminä et epäröi sanoa mielipidettäsi.

Olet kaikessa entistä omatoimisempi ja vahvasti sitä mieltä, että osaisit esimerkiksi valmistaa kokonaisen ruoankin jo ihan itse. Meille on siis kohta tulossa iskän kanssa lokoisat oltavat! Hiljattain kyselit, milloin voit olla yksin kotona. 

Pidät vaatteista, etenkin mekoista ja sukkahousuista (suksiksista), mutta siitä huolimatta et ole mikään hienohelma. Et epäröisi mennä vaikkapa kuralätäkköön lempivaatteissasi. Pidät myös koruista, joita laitat itsellesi ja eläimille. Ponnari, eli ponnero on tärkeä kampaus ja pyydät aamuisin sellaisen tai letin. Saparot eivät ole nyt ollenkaan in.

Liikkumisesi on yhtä mieluisaa kuin ennenkin: rakastat kiipeillä, juosta, hyppiä ja tanssia. Iltaisin sinulla on tapana ottaa "iltajuoksut" olkkarin ja keittiön välillä. Ravaat edestakaisin täysillä niin että keittiöön juostessasi otat käsillä seinästä vastaan ja olkkarissa hyppäät vauhdissa sohvalle. Tätä jatkuu, kunnes minulla tai iskällä menee hermot.

Olet vieläkin ruoan kanssa aika kova nirsoilemaan. Se alkoi silloin kun täytit kaksi – kuin napin painalluksella. Lempiruokiasi on tällä hetkellä kaikenlainen kalaruoka, erilaiset keitot, lihapullat ja muusi, spagetti ja sen sellaiset monen lapsen suosikit. Et arvosta kovin paljon kasviksia, joita meidän ruoissa sinun harmiksesi aina on. Kurkku, avokado, viinirypäleet ja hedelmät ovat onneksi herkkua. Lauantaisia herkkupäviä odotat aina innolla. Saat silloin yleensä pillimehun, pari Sukulakua ja muumitikkarin, joskus jotain muuta. Herkut hankitaan jo perjantaina. Valitset tutut karkit ja maltat hyvin odottaa lauantaihin. 

Tykkäät edelleen leikkiä eläimilläsi, joita on ajan saatossa kerääntynyt aikamoinen lauma. Hepat ovat ykkösjuttu, rakastat niitä ja haaveilet pääseväsi ratsastamaan. Olet päässyt kokeilemaan sylikummin hevosen selässä istumista ja nautit siitä. Tykkäät leikkiä kissaa ja nau'ut joskus niin paljon, että minulla ja iskällä menee taas hermot. Pyysit minua kutomaan kissanhännän. Haluaisit myös kovasti koiran ja kun iskä kerran selitti sinulle että äiti on allerginen, vastasit:

- Voidaanhan me ottaa koira kun äiti menee lomalle.
- Minne äiti sitten menee lomalle?
- No metroon. (kuljen metrolla töihin)

Lempileikkejäsi ovat myös esimerkiksi pehmolelujesi peitteleminen mitä huolellisemmin tehtyihin sänkyihin (joita teet vauvaharsoistasi), majan rakentaminen (melkein päivittäin nousee olkkariin erilaisia majoja) ja kokkausleikit ja ulkona puuhailu. Lisäksi pidät kovasti piirtämisestä, muovailemisesta ja askartelusta. Luet paljon kirjoja ja tykkäät musiikista mikä on ilahduttavaa, koska ne ovat tärkeitä minullekin. Laulat paljon ja mielelläsi.

Unikki on sinulle edelleen yhtä tärkeä ja se alkaa olla aika räjähtäneessä kunnosa. Onneksi mummi on pelastanut sen monta kertaa ompelemalla sille uusia päällisiä ukin vanhoista t-paidoista. Haluaisit pitää Unikkia mukana ihan joka paikassa. Eräänä päivän olit huolissasi, että saako koululaisena enää pitää unikaveria. Helpotuit kun vakuutin sinulle, että sinä saat pitää unikaveria vaikka aikuisenakin. Saat pitää sitä niin kauan kuin haluat.

Iltaisin luetaan satuja. Kivaksi tavaksi on muodostunut, että jokainen lukee vuorollaan: tänään lukee äiti, huomenna Manna itse ja ylihuomenna iskä. "Kuka lukee tänään?" kysyt ennen iltapalaa ja kun muistelemme kuka eilen luki, tiedät kenen vuoro on tänään.

Sinulla on loistava huumori. Tai loistavahan se meidän mielestä on kun olet sen meiltä oppinut. 
On niin hauskaa kun sinua vielä naurataa meidän jutut ja tulet niihin mukaan. Meillä viljellään aika ronskia huumoria. 

Siirryit viime syksynä uuteen tarhaan. Sieltä on löytynyt erityisesti kaksi kivaa kaveria, mutta viihdyt hyvin muidenkin kanssa. Suosikkijuttu on leikkiä kotia päiväkodin pikkukeittiössä. Idoleihisi kuuluvat edelleen serkut, joista puhutaan säännöllisesti. Tärkeitä henkilöitä elämässäsi ovat serkkujen lisäksi isovanhemmat ja kummit (jotka ovat samalla yhtä lukuunottamatta sinun setiä sekä täti). Myös "poikaystävä" Aarnista puhut usein.

Viime syksynä opit sanomaan ärrän. Se pärähtää puheessasi iloisesti ja se ihastuttaa minua aina vaan.

Olet huomaavainen. Huolehdit, että toisella on peitto päällä, tarpeeksi ruokaa tai että täytyy ajaa varovasti, laittaa valot päälle että näkee tai kun on paha mieli, tulet lohduttamaan. Kehut toisen vaatteita ja hiuksia kun pidät niistä erityisen paljon. Tarjoat rahojasi (saat välillä kolikoita omaan lompakkoosi) kun olemme menossa kauppaan. Teet mielelläsi asioita toisen puolesta: haet tavaraoita, annostelet ruoan kaikkien lautasille. "Äiti minä voin auttaa.." kuulutat ja sitten alkaa jo tapahua. Olet aina valmis auttamaan ja erityisen kivaa on olla apuna ruoanlaitossa, siivouksessa, nikkaroimisessa ja pyykkien kanssa. Lupasit muuten, että olet yhtä innokas apulainen isonakin..

Kyselet kovasti, mistä mikäkin on tehty. "Mistä avokado on tehty? Mistä tuolit on tehty? Mistä auto on tehty? Mistä tikkari on tehty?"

Kun sanot "äiti minulla oli sinua ikävä" tai "äiti minä rakastan sinua" saat vedet silmiini. Vedet silmissä saa olla usein muutenkin kun teet jotain liikuttavaa. Tykkäät halata ja suukottaa ja se on kivaa, koska mekin tykkäämme.

Olen kirjoittanut sinulle kirjeen tänne blogiin jokaisena synttärinä, vauvaiässä useamminkin. 
Kirjoittaessa aina ihmettelen, miten nopeasti vuosi taas kului ja mitä kaikkea oletkaan 
sen aikana oppinut.

Hyvää synttäripäivää, oma rakas iso tyttöni! 


Aikaisempia kirjeitä:
3 vuotta • 2 vuotta • 1 vuotta


5 kommenttia:

  1. Kyllä minä joskus tiedän mitä on missäkin, yllätyn välillä itsekin.

    VastaaPoista
  2. Mannan kanssa olimme "Harmaassa kaupassa" kassan jonossa, kun hän alkoi laulaa Tuiki tuiki tähtönen, kirkkaalla äänellä siinä luontevasti odotellessamme ja katsellessamme aikakauslehtiä. En osaa kuvailla, kuinka ihanalta se tuntui. Kuinka lapsi osaa ja saa olla vielä niin viaton ja omissa oloissaan, eikä anna kenenkään häiritä. Kun laulattaa, voi laulaa, tai kun on asiaa voi sen kertoa missä vaan, niinkuin niitä aikuisten milestä nolojakin asioita. mummi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kirjoitus tyttärelle. mummi

      Poista
    2. Niin on, se on ihanaa miten lapsi niin avoimesti puhuu ja laulaa yleisilläkin paikoilla. Voin hyvin kuvitella ton "harmaan kaupan" tilanteen.

      Kiitos äiti eikun mummi. :)

      Poista