Pakko vähän mussuttaa itselleen. Miten sitä ei suostu menemään nukkumaan ajoissa? Kesästä jäi päälle vinksallaan oleva unirytmi ja univelkaa: sitä meni nukkumaan myöhään ja nousi aikaisin lapsen kanssa. Nyt voi valvoa ihan kevyesti puoleen yöhön. Kun lapsi menee nukkumaan, on kiva viettää vielä kahdenkeskeistä aikaa vaikka katsomalla joku elokuva ja elokuvan aloittamenkin usein venyy. Ei sitä malta mennä nukkumaan silloin kun se olisi järkevää. Tutkimukset sanovat, että vaikka nukkuisikin hyvin myöhemminkin aloitetulla unella, unen laatu on parasta kun menee nukkumaan kymmenen maissa. Yhtenä päivänä menin sänkyyn jo 20.30, mutta lueskelin niin kauan, että kello oli yht'äkkä taas 23.30. Kiva.
Herään arkena klo 5.45 ja todellisuudessa nousen 15 minuuttia myöhemmin. Toisille riittää kuuden tunnin yöunet, mutta on aivan selvää, että minulle ei. Kyllä ihminen on hölmö. Tekee kaikkensa, että lapsen rytmi olisi kunnossa, muttei huolehdi omastaan. Uskomatonta on vielä se, että minulla olisi mahdollisuus nukkua tosi hyvin myös hyvät unenlahjat omaavan lapsenkin ansiosta, mutta silti toimin näin dillesti. Sitten kuljetaan silmät hiekkaisina pitkin päivää.
Ihan kohta pistän itseni ruotuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti