tervetuloa lapsiperheen arkeen

Minua ei ällötä tai heikota veri, oksennus, kakka, eikä oikein mikään. Mutta yksi asia on ylitse muiden: loiset. Ne kuvottavat, pelottavat ja inhottavat minua yli kaiken. Pelkoni kävi toteen tänä aamuna kun harjasin lapsen hiuksia. Täitä! Ilmankos on viime päivinä valittanut välillä, että päätä kutittaa. Ajattelimme, että kutina johtuu päähikoilusta jota hänellä on ollut korkean kuumeen vuoksi.

Lamaannuin hetkeksi, mutta pakotin itseni rauhalliseksi, eihän se nyt kivaa ole jos äiti katsoo lasta yht´äkkiä kauhun vallassa. Sanoin hänelle käyväni alakerrassa ja syöksyin soittamaan miehelle. Seuraavaksi "tarkistakaa päänne" -viestit siskolle ja isovanhemmille, joiden luona lapsi viime viikolla oli.

Mies tuli apteekin kautta kotiin ja nyt on valloillaan täintappamisoperaatio. Häntä moiset ällötykset eivät inhota yhtään, joten hän kävi läpi lapsen hiukset sekä ennen, että jälkeen pesun. Petivaatteet on pesussa, samoin pipot, ulkovaatteet ja Unikki. Koska nyt ei ole pakkasta, tyynyt, peitot ja kuumaa pesua kestämättömät (lähinnä viime päivinä käytössä olleet villavaatteet) ovat parhaillaan saunan lauteilla. Niiden pitäisi olla pari tuntia 80 asteessa. No tuleepahan nyt samalla pestyä kaikki. Sohva on paikka, jossa vietämme paljon aikaa, joten sohvan- ja tyynynpäällisetkin odottavat koneeseen pääsyä.

Täi selviää hengissä ilman ravintoa päivän kaksi, joten nyt täytyy miettiä tarkkaan vaatteet ja muut tekstiilit, jotka ovat olleet käytössä viimeisten päivien aikana. Suoraan sanottuna tekisi mieli viedä koko kämppä takapihalle, kuten Eve Hietamiehen Tarhapäivässä.

Ajattelen kananlihalla kaikkia niitä hetkiä kun pidän lasta sylissä, suukotan päätä ja niskaa. Ja sitä tapahtuu paljon. Karvani ovat inhosta pystyssä, mutta samalla täytyy hillitä itsensä ja olla kuin ei mitään inhottavaa olisi näköpiirissäkään. Minäkin kävin äsken täishampoopesulla ja odotan vuoroani kampausoperaatioon. Ennen pesua mies ei ainakaan pikaisen katselmuksen aikana havainnut päässäni yhtään, mutta saivareitahan minullakin voi olla.

Operaatiosta selitin lapselle, että hiusten seassa on pikkuisia ötököitä, jotka pitää saada pois. Hän näytti pikemminkin ilahtunelta kun puhuttiin pienistä ötököistä. Niitä on näyttänyt olevan sen verran, etten haluaisi edes ajatella koko asiaa. Tämä on niitä harvoja hetkiä, jolloin paksu tukka ei ole ihana asia.

Kampaaminen pitää tehdä vähintään 2-3 kertaa viikossa pari viikkoa hoidon jälkeen. Shampoohoito täytyy uusia vielä viikon päästä. Tarhaan voi mennä hoidon jälkeen kun päässä ei ole havaittavia ötököitä. Tilannetta varjostaa se, että lapsen tarharyhmän tiloissa oli vesivahinko, jonka vuoksi he joutuvat olemaan isojen puolella ainakin ensi viikkoon asti. Epäilen, että tartunta on peräisin sieltä, koska vesivahinko ilmeni jo toissa viikolla, jolloin pienten ryhmä joutui evakkoon. Isojen puolella on jatkuvasti lappu ovessa, että täitä liikkeellä. Normaalit täiepidemiakaudet ovat kesän lopussa ja tammi-helmikuussa. Kas jee, nythän on se aika!

No tämä on muutaman muun asian ohella yksi tavallinen, mutta inhottava asia lapsiperheen arjessa. Toivottavasti hoito onnistuu, eikä uutta tartuntaa tulisi.