sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

3-vuotis neuvolassa

Havaitsin aikaa varatessa, että uusi neuvolamme sijaitsee vain noin parinsadan metrin päästä uudesta kodistamme (muuten kuinka kauan voi sanoa uusi koti? :) ja meiltä näkee tuon talon oikein hyvin. 

Puheluun vastannut nainen oli tosi mukava ja kyseli, miten olemme täällä viihtyneet ja jutusteli leppoisasti kaikenlaista. Omastakin "tädistämme" pidin heti ensi hetkestä lähtien. Hän on arviolta 45-vuotias, aidosti aurinkoinen nainen, joka tuli heti juttelemaan suoraan lapselle odotushuoneessa. Tuntui mukavalta, että hän huomioi tytön ensin kun useat puhuvat enemmän vanhemmille. 

Vastaanotolla tehtiin vaikka mitä ja minulla oli vähintäänkin yhtä mukavaa kuin lapsella. 
Iän kasvaessa tehtävät ilmeisesti lisääntyvät, koska nyt niitä oli jo aika liuta. Kolmivuotiaalle tehdään mm. erilaisia kuvan- ja värintunnistustehtäviä sekä kuullunymmärtämiskokeita. Lisäksi testataan, miten hyvin lapsi omaksuu ohjeet ja pystyy toimimaan niiden mukaisesti. Näkö tutkittiin nyt ensimmäisen kerran. Terkkarilla oli pieni taulu, jossa oli erilaisia kuvioita ja ennen kokeen aloittamista nimettiin lapsen kanssa kaikki kuviot, miksi hän niitä haluaa sanoa (neliö oli ikkuna jne). Pientä huvituksen sekaista hämmennystä aiheutti vuorollaan kummallekin silmälle laitettava merirosvolappu, mutta sitten se olikin aika hauska juttu.

Tasapainoa testattiin erilaisilla hyppäämis-, varpailla kävely-, linjakävely- sekä yhdellä jalalla seisomistehtävien avulla. Manna on aina ollut tosi innokas ja ketterä liikkuja, joten nämä tehtävät olivat mieluisia ja helppoja.

Kaikki sujui tosi hyvin ja Manna teki kaiken mitä pyydettiin. Ainut, mitä lapsi ei tunnistanut oli kantapää (kun häneltä kyseltiin kuvasta erilaisia ruumiinosia), mutta kuulemma useimmat 3-vuotiaat eivät vielä tunnista sitä. Yksi koominen juttu oli nukkeen liittyvä tehtävä: "Manna, käy hakemassa vauvanukke pöydältä ja vie se nukkumaan." Manna kävi hakemassa nuken pöydältä, heitti sen metrin päästä sänkyyn ja asteli rauhallisesti takaisin tuolilleen. Meinasin purskahtaa nauruun, mutta sain järjestettyä naamani peruslukemille kysyen, että etkö meinaa peitellä vauvaa ollenkaan? "En." kuului ytimekäs vastaus. Terkkari varmaan merkkasi muistiinpanoihinsa jotain "hoivavietin puute" -juttuja.

Lapsi sai kehuja hyvästä motoriikasta, sekä laajasta sanavarastosta. Minä sain kehuja selkeistä rajoista, johdonmukaisuudesta ja siitä, että lapsen kanssa on selvästi vietetty aikaa. Jee!

Tehtävien jälkeen kävimme läpi muutamia asioita ja juttelimme yleisesti 3-vuotiaan asioista. Lapsi sai sillä välin tehdä palapelejä ja käydä järjestelemässä jääkaappimagneetit uudestaan.

Pittuutta on kertynyt vuodessa 7 cm, eli Manna on nyt 97 cm:n pituinen pötkäle. Kuulemma tässä vaiheessa kun mitataan lapsi ensimmäistä kertaa seisoma-asennossa, lukemissa tapahtuu pieni notkahdus, koska lapsi ei ole aina ihan yhtä suorassa kuin makuuasentomittauksessa. Mannan paino kehittyy tasaisesti omalla käyrällään ja on nyt 17 kg, eli painoa on tullut vuodessa 2,2 kiloa. Terkkari varoitteli hienotunteisesti kesäajasta, että usein tämän ikäisillä lapsilla painoa saattaa tulla helposti lisää kun juodaan janoon kaikenlaista "herkkujuomaa". Sanoin, että Mannalla on aika tiukat säännöt, eli hänellä on kerran viikossa herkkupäivä, johon sisältyy myös pillimehu. Muutoin janojuomana on vesi ja ruoan kanssa maito. Yllättäen terkkari huokaisi, että ihanan selkeää, koska tämän päivän vanhemmilla rajat ovat lasten kanssa niin olemattomat, ettei siitä meinaa tulla mitään. Pienen lapsen äidin sydäntä lämmitti tämäkin kehu erittäin paljon, koska todella kiinnitän huomiota johdonmukaisuuteen. Äitiydestä saa enemmän sellaista palautetta, mitä ei pitäisi tehdä. Paljon sitä harvemmin ihminen tulee sanomaan ääneen että sinä teet tuon asian tosi kivasti ja hyvin, vaikka niin ajattelisikin.


Kummitäti tilasi lapselle joululahjaksi Nalle Puh -lehden. Siitä on tullut niin mieluisa juttu, että kun postilaatikkoon ilmestyy uusi numero, sitä on päästävä lukemaan niin pian, ettei vaatteitakaan malta riisua.


2 kommenttia:

  1. " Äitiydestä saa enemmän sellaista palautetta, mitä ei pitäisi tehdä. Paljon sitä harvemmin ihminen tulee sanomaan ääneen että sinä teet tuon asian tosi kivasti ja hyvin, vaikka niin ajattelisikin."
    Pitää paikkansa. Vaikka en äiti olekaan, olen huomannut tämän päivän paineet olla vanhempi. Aina ollaan arvostelemassa muiden kasvatusta ja itse ollaan niin täydellisiä vanhempia. Yksi syy on varmaan sosiaalinen media ja internetti. Olen syyllistynyt itsekin joskus miettimään miksi jotkut vanhemat tekevät niin ja näin ja että jos mulla olisi lapsi en ehkä tekisi "niin ja näin". Mikä on tosi tyhmää koska mulla ei todellakaan ole omakohtaisia kokemuksia joten mikä mä olen mitään sanomaan ja toiseksi miksi ihmiset aina arvostelee nagatiivisesti vanhemmuutta? Jokaisella on omat periaatteet ja syyt kasvattaa oma lapsi niin kuin parhaaksi kokee.
    Mun mielestä sinä olet Tiia todella hyvä, lempeä, myötätuntoinen, hauska, oikeudenmukainen, perinteikäis ja jämpti äiti. Manna on ihana, kaunis tytteliini jolla on turvallinen ja rakastettu lapsuus <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos Inka aivan ihanasta kommentista!

    VastaaPoista